Hallsbergin kunta (Hallsbergs Kommun)
 |
Kunnan maapinta-ala on 636,71 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 15 990 henkeä (31.12.2020).
Palveluja löytyy koulujen lisäksi esimerkiksi kirjasto, uimahalli ja muita urheiluhalleja. Nähtävyyksiäkin on: esimerkiksi kirkkoja, Carl Larssonin maalauksia, lastenmuseo ja fossiilimuseo. Luonto on lähellä, kunta sijaitsee juuri metsä- ja tasankoalueiden rajamaastossa. Erilaisia yrityksiä on alueella, koska se on liikenteellisesti sopivassa paikassa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 106,86 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 16,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan alueen pitäjistä (Bo, Hallsberg, Sköllersta, Svennevad ja Viby) muodostettiin jokaisesta oma maalaiskunta. Rautateiden risteykseen kasvaneesta Hallsbergistä tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1883. Taajaväkinen yhdyskunta sijaitsi osin Hallsbergin ja osin Kumlan maalaiskunnassa. Hallsbergin taajama-alue erotettiin jo vuonna 1908 maalaiskunnista Hallsbergin kauppalaksi. Muita taajaväkisiä yhdyskunta olivat Pålsboda (perustettu Sköllerstan maalaiskuntaan vuonna 1941), Östansjö ja Vretstorp (molemmat perustettu Vibyn maalaiskuntaan vuosina 1943 ja 1945). Ne lakkautettiin 1950-luvun puolivälissä.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat": Myöskään Hallsbergin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Hallsbergin maalaiskunta liitettiin kauppalaan vuonna 1963 ja Viby vuonna 1965. Vuonna 1967 Tångeråsan seurakunta siirrettiin kuitenkin kauppalasta osaksi Lekebergin maalaiskuntaa. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Hallsbergin kunta yhdistämällä kauppala ja Sköllerstan maalaiskunta.
* Sköllersta (Bo, Sköllersta ja Svennevad)
* Viby (Tångeråsa ja Viby)
* Hallsbergin maalaiskunta (ei muutosta)
Kartta - Hallsbergin kunta (Hallsbergs Kommun)
Kartta
Maa (alue) - Ruotsi
 |
 |
| Ruotsin lippu | |
Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| SEK | Ruotsin kruunu (Swedish krona) | kr | 2 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| SE | Pohjoissaame (Northern Sami) |
| SV | Ruotsin kieli (Swedish language) |
| FI | Suomen kieli (Finnish language) |